Surkee-järven nimen taustaa

Surkee-järven nimen taustalla on tarina isonvihan aikaisista kammottavista väkivaltaisuuksista

Pappi yritti turhaan paeta venäläisiä kirkkohopeat mukanaan.

Korpilahdella sijaitseva järvi ei nimellä koreile. Jyväskylästä noin 30 kilometriä etelään sijaitseva järvi on aikoinaan saanut nimen Surkee.

Nimen kuullessaan tietää heti, ettei tarina nimen taustalla voi olla kovin herttainen.

Surkee-järven sanotaankin saaneen nimensä Suomen historian yhdestä väkivaltaisimmista ajoista.

Isoviha oli suuren Pohjan sodan aikaan sijoittunut Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Venäläiset sotilaat ja kasakat terrorisoivat ja harjoittivat maassamme sanoin kuvaamatonta väkivaltaa.

Kuka oli kappalainen Hög?

Vanha kansa on vuosisatojen ajan kertonut tarinaa kasakoiden Surkee-järveen hukuttamasta kappalaisesta.

Hög-nimisen kappalaisen kerrotaan elelleen Korpilahden Virkamäessä paossa venäläisiä, kirkkohopeat mukanaan. Kasakat saivat hänet kuitenkin kiinni ja upottivat avantoon. Tästä onnettomasta tapahtumasta järvi sai nimen Surkee.

Kappalaisen kerrotaan ehtineen piilottaa kirkkohopeat. Niitä ei vieläkään ole löydetty.

Kuka Hög oli? Oliko häntä oikeasti edes olemassa?

Varsinkin papit venäläisten tähtäimessä

Vanhat tarinat ovat yleensä aikojen kuluessa muuntuneet tai hämärtyneet. Usein niissä on kuitenkin säilynyt myös oikeaa tietoa.

Suur–Jämsän historia tietää kertoa, että Jämsän kirkkoherra Stefan Sylvester yritti isonvihan aikana kätkeä kirkon hopeita ja että venäläiset tappoivat Jämsän kappalaisen Stefan Svanstrupen metsään.

Venäläiset kiduttivat mielellään nimenomaan pappeja saadakseen selville, missä kirkkojen aarteet olivat. Luterilaisina suomalaiset myös edustivat venäläisten mielestä väärää kirkkokuntaa, eikä pappien tappaminen heidän näkökulmastaan liene ollut anteeksiantamaton synti.

Kirkonkirjatkin hävityksen kohteena

Sylvesterin ja Svanstrupen ohella Suur-Jämsän historia mainitsee myös Korpilahden Surkeejärveen hukutetun Hög-nimisen kappalaisen, mutta toteaa, ettei todisteita tästä tapahtumasta ole löydetty.

Tuon ajan asutuksesta kertovat henki- ja maakirjat ovat vähissä ja eikä kirkonkirjojen kuolleiden luettelojakaan juuri ole säilynyt. Monet kirkonmiehet olivat paenneet Ruotsiin tai kuolleet. Seurakunnallinen kirjanpito oli pitkiä aikoja retuperällä. Venäläiset ryöstivät Suomesta myös kirkonkirjoja ja niitä katosi tulipaloissa.

Ehkä maininta kappalainen Högistä katosi Venäjälle tai nousi savuna ilmaan.

Tarina hänestä elää kuitenkin paikkakunnalla edelleen. Kaunis Surkeejärvi kantaa kaikuja venäläismiehityksestä ja sen aikaisista onnettomista tapahtumista.

Järven pinta-ala on 67 hehtaaria, se on 1,3 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvellä on 4 saarta. Sen rantaviivan pituus on 5,9 kilometriä.

Ajo-ohjeet: Kantalantie 190 tai Sikamäentie 144 tai Surkeejärventie- Varisniementie. Tai jalan ja polkupyörällä Korpimetsien reittiä pitkin Jämsän suunnasta tai Jyväskylän suunnasta.

Teksti ja kuvat: Pekka Könkkölä